Tämä viikko alkoi hienoilla uutisilla: sain UR:ltä sähköpostia, jossa kerrottiin, että ensi viikolla päästään "tositoimiin" hauvvavauvojen teossa! Toivottavasti astutus onnistuu ja kaikki menee hyvin. Tämän aikataulun mukaan pennut syntyisivät kesäkuun puolessa välissä ja olisivat luovutusiässä elokuun puolessa välissä. Nyt vaan odotetaan uutisia, ei tässä muutakaan voi. Odottavan aika on pitkä ja se pitää paikkansa.

Viikko jatkui hyvin lupaavasti. Sain EBT-elämäni pisimmän osuman: 1135 päivää. Kyseinen seteli oli 100. sivustolle kirjaama setelini ja se oli työpaikan käteiskassasta kirjattu seteli maaliskuussa 2004. Tällä viikolla on tullut kaksi muutakin osumaa. Jotain vaihtelua tähän hiljaiseloon. Kummallisia aaltoja tulee näiden osumien kanssa. Välillä on todella pitkään hiljaista ja sitten taas osuu useampana päivänä peräkkäin. Harmikseni oma sijoitus sivustolla tippuu joka päivä, uusia hyviä kirjaajia tulee niin paljon.

Juurikasvu-selibaatti on onnistunut yli odotusten. Käyn päivittäen katsomassa tai kirjoittamassa tarvittavat privaviestit ja se siitä. Ärsyynnyn todella vaikeasti ja erittäin harvoin, mutta nyt verenpaineeni oli ollut jo jonkun aikaa koholla ja päätin olla lukematta juttuja loppukuun ajan. Eikä näytä edes olevan kovin vaikeaa tämä lukemattomuus. Ihquttakoot rauhassa...

Hiuksista puheen ollen: HQhairin tilaus tuli ja pullot ovat päätyneet melkein kaikki jo omistajille. Kaksi tuotetta oli loppu ja ne tulevat jälkitoimituksena. M laski säästäneensä 30 euroa tilaamalla kolme tuottetta Englannista - hyi suomalaiset kampaamot ja niiden ahneus.... /tai hyi verottaja.

Torstaina oli tarkoitus mennä katsomaan K:n vauvaa, mutta ei sitten päästykään. No, uusi yritys varmasti tulevalla viikolla.

Perjantaiaamuna heräsin kurkkukipuun. Kävin töissä tekemässä muutaman työn ja tulin kotiin potemaan. Olotila on todella kehno; pyörryttää, särkee lihaksia. Viikonloppu menee sairastellessa. Pitikin sattua, olin varannut perjantaille hydrobicin ja se piti tietysti perua.

Jatkuu...

Perjantainen kurkkukipu muuttui kunnon flunssaksi. Lauantaina tunsin oloni kehnoksi heti aamusta alkaen ja majailin sohvalla koko päivän. Tulipa siinä katsottua Sinkkuelämän viimeinen tuotantokausi. Se oli odottanut sopivaa hetkeä kirjahyllyssä reilu kaksi vuotta. Iltasella mittailin lämpöä ja se oli 37,9. Sen jälkeen en välittänyt mitata enää, koska eihän sillä ole mitään väliä onko kuumetta 38 vai 39 astetta. Varmasti se 39 oli aika lähellä oikeaa. Alkuyö meni pyöriskellessä sängyssä, koska jalkalihaksiani särki. Sain kuitenkin nukuttua noin seitsemän tuntia.

Tänään on ollut jo parempi päivä, mutta yksikin liike saa hien kohoamaan otsalle. Huominen työpäivä on varmasti yhtä rääkkäystä, mutta en voi kerta kaikkiaan lomailla.