Päivät kuluvat nyt aika samalla rytmillä: leikitään, syödään, nukutaan ja käydään ulkona. Pepita ei ole kyllä vielä hoksannut miksi siellä ulkona käydään, mutta kyllä se tästä valkenee - toivottavasti! Ulkoilulenkit ovat vielä sellaista säpsähtelyiden sävyttämää ja kaikenlaista mielenkiintoista on niin paljon, että ne pisut tehdään sitten kotilattialle ulkoilun jälkeen ,-)

Huomasin, että syöttämässäni kuivamuonassa on vehnää eli taidan nyt sitten vaihtaa kuivamuonaa. James Wellbelovedilla on erinomaisia ruokia, yritän tänään saada säkillisen jotain penturuokaa.

L kävi eilen tutustumassa Pepitaan ja Pepita tapansa mukaan meni heti tutustumaan kuka tulee kylään. Koiruus on tavattoman rohkea, arkuutta ei ole havaittavissa yhtään.

"Mamin juurestellessa, minä otan nokoset mattorullan päällä!"

Jatkuu...

Kävimme ostamassa J. Wellbelovedin pennuille tarkoitettua kuivamuonaa. Löysin sitä eräästä liikkeestä, jossa sitä myydään irtotavarana, ei tarvitse ostaa isoa säkkiä vain huomatakseen ettei se sovikaan.

Tänään näin ensimmäisen kerran Pepitan kyykistyvän ulkona... siitä se sitten lähtee ,-) Samalla reissulla Pepita ilostui kovasti nähdessään neljän pikkupojan lähestyvän - kovin olisi ollut kiinnostusta mennä moikkaamaan poikia. Naapurin tätiä käytiin morjenstamassa sen sijaan.