Viime vuosina on etenkin työelämässä tullut erittäin epämiellyttäviä tilanteita, joissa on ollut syytä olla aika nöyrä tyttö. Olenkin huomannut asioiden hoituvan paljon kivuttomammin, kun tarpeen tullen nielee ylpeytensä ja on nöyrä. Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia myöntää olevani tietämätön jossain asiassa tai myöntää töpeksineeni (yleensä sen vuoksi etten ole kerta kaikkiaan tajunnut asian olevan pielessä tai en ole osannut kysyä "oikeaa asiaa"). Oma itsetuntoni kyllä kestää oman tyhmyyteni myöntämisen.

Kaikilla ei näytä itsetunto riittävän asioiden myöntämiseen. Ei siinä mitään, jos pystyy elämään sen asian kanssa tai edes tiedostaa sen. Sekin on jo jotain.

Selän notkeudessa on muitakin hyviä puolia; uusia kahvipaketteja saattaa löytää työpaikan keittiön kaapista ja pystyy laittamaan likaiset astiat astianpesukoneeseen ,-)